Säästäminen 2020-luvulla

Oletko sinä säästeliäs ihminen elämässäsi, vai käytätkö kaiken mitä saat? Osalle meistä nimittäin säästäminen on melkeimpä mahdotonta, ja toiset osaavat elää säästeliäästi elämänsä kaikilla osa-alueilla. Miksi näin?

Miksi toiset osaavat sijoittaa ja toiset pelaavat lottoa? 2018 kotitaloudet sijoittivat keskimäärin osakkeisiin ja rahastoihin 42 euroa henkeä kohti. Veikkauksen rahapeleihin sen sijaan käytettiin 570 euroa henkeä kohden. Ei siis mikään ihme, että suomalaisia pidetään pelaavana kansana, mutta siihen on selkeä syy: kaikkialla näkyvät pelikoneet (sama muuten Norjassa).

Säästämisen ajattelu

Säästäminen pitäisi aloittaa oman talouden tarkastelusta. Kuinka paljon rahaa tulee ja kuinka paljon rahaa menee. Jos tällaisen tarkastuksen itselleen tekee, pitää olla sitten itselle rehellinen ja merkata kaikki kuukausittaiset kulut ja menot jättämättä mitään pois. Muuten ei ole mitään mahdollisuutta ratkaista, kuinka paljon on varaa säästää esimerkiksi tekemällä pankin kanssa kuukausisäästösopimuksen.

Nuo kuukausittaiset säästösopimukset eivät ole sitten mitään laskunkaltaisia pakollisia menoja, eli niistä ei tule mitään muistutuksia tai korkoja.

Mieti tavoitteesi ja valitse sopivin tapa säästää

Mieti aluksi, kuinka kauan haluat säästää ja kuinka suurta säästösummaa tavoittelet. Haluatko säästää tietyn summan kuukaudessa vai haluatko itse päättää, koska sinulla on varaa laittaa sivuun. Esimerkiksi rahastosäästäminen on helppo ja kohtuullisen turvallinen tapa säästää. Saat myös rahat nopeasti rahastoista käyttöösi, jos ja kun tarve tulee tai pääset säästötavoitteesi ja pääset hankkimaan haluamasi tuotteen tai palvelun. Voihan olla myös, että säästät vain pahanpäivän varalle, jollaisia jokaiselle tulee elämässä aina silloin tällöin eteen.

Esimerkiksi verkkokaupat, digitaalinen maksaminen ja kasvanut luottotarjonta ovat tehneet velkarahalla ostamisen kuluttajalle helpoksi. Aikaisemmin kuluttajat saivat lainaa selvästi harvemmista paikoista. Nyt osalla suomalaisista on jo yhtä paljon vakuudetonta kulutusluottoa kuin asuntolainaa.

Yle.fi 2018

Puskurirahasto

Jokainen lienee kuullut puhuttavan puskurirahastosta, eli pahan päivän varalle säästettävästä hätäkassasta. Valitettavan usein puskurirahaston säästäminen kuitenkin jää vain ajatuksen asteelle, eikä asiaan tule panostettua. On liian helppo tuudittautua valheelliseen turvallisuuden tunteeseen, että eihän itselle koskaan mitään voi sattua. Elämä kuitenkin on yllätyksiä täynnä, ja vaikeuksien koittaessa olisi mukavaa, jos raha olisi huolenaiheista pienin.

Amerikkalainen talouskirjailija David Bach lähestyy puskurirahaston suuruutta kiinnostavasti ikänäkökulmasta. Bach ehdottaa seuraavaa ikä-säästöjakaumaa:

• 20-30 vuotta 3 kuukauden menoja vastaava summa
• 30-40 vuotta 3-6 kuukauden menoja vastaava summa
• 40-50 vuotta 6-12 kuukauden menoja vastaava summa
• 50-60 vuotta 12-24 kuukauden menoja vastaava summa
• yli 60 vuotta 3-5 vuoden menoja vastaava summa hyvin sijoitettuna

Bachin mukaan puskurirahaston suuruuden tulee kasvaa ikävuosien karttuessa, sillä sekä tuloilla että menoilla on taipumusta lisääntyä, kun ikää tulee lisää. Lisäksi, jos iäkkäämpänä joutuu työttömäksi, uuden työn löytyminen saattaa kestää kauemmin kuin nuorempana. Bach myös huomauttaa, että rahan ollessa kyseessä ”more is more”, eli paljon rahaa on aina parempi kuin vähän rahaa.

Bach kuitenkin lähestyy puskurirahaston kokoa amerikkalaisesta näkökulmasta, ja Amerikassahan esimerkiksi terveydenhuolto on järkyttävän kallista, minkä vuoksi Bachin suositus puskurirahaston koosta vanhemmalle väestölle on varsin suuri. Koska Suomessa terveydenhuolto on ainakin toistaiseksi kohtuuhintaista, ei ikääntyvien suomalaisten tarvitse säästää aivan Bachin ehdottamia summia pahan päivän varalle, vaan kohtuullisen kokoinen vararahasto riittää.

(lähde: https://www.vertaaensin.fi/blog/puskurirahasto)

Miksi me siis säästämme?

Yli 55 prosenttia suomalaisista säästää vakavaa sairautta tai läheisen kuolemaa varten, selviää LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus –kyselystä. Enemmistölle pahan päivän varalle –säästäminen tarkoittaa juuri tätä. Monet mieltävät työttömyyden pahaksi päiväksi. Silti vain joka kolmas pitää sitä keskeisenä syynä säästämiselle. Naiset varautuvat työttömyyteen hieman miehiä innokkaammin.

Lähitapiola kysyi vuonna 2020 suomalaisilta heidän varakassastaan. Alle 25-vuotiaista 53 prosenttia sanoi, että varakassa on pienempi kuin tuhat euroa, 55–66-vuotiailla sama lukema oli vain 14 prosenttia. Keskimäärin vastaajilla oli yli 5 000 euron säästöt pahan päivän varalle. Joka kymmenellä ei ollut varakassaa lainkaan.

Miten sinä olet varautunut elämäsi odottamattomiin kuluihin?