Rahastot

Erilaiset sijoitusrahastot ovat viime aikoina lisänneet suosiotaan suomalaisten sijoituskohteina. Sijoitusrahastojen kasvanut suosio johtuu yksinkertaisesti siitä, että niihin sijoittaminen on helppoa ja alkuun pääsee pienelläkin summalla. Jo 20 euron kuukausittaisella talletuksella pääsee hyvin rahastoihin kiinni. Rahastot sopivat loistavasti kiireiselle ihmiselle, sillä niihin voi sijoittaa, vaikka itse ei ehtisikään tai haluaisi perehtyä arvopaperimarkkinoiden tapahtumiin.

Hajautushyödyt

Sijoitusrahastojen avulla sijoittamisen hajauttaminen onnistuu parhaiten. Hajauttamisen etuna on se, että riskin pienentyessä tuottotaso säilyy samana. Riski pienenee koska sijoitukset hajautetaan, eikä riski ole niin suuri kuin yhteen kohteeseen sijoitettaessa. Onnistuneesti hajautetun osakesalkun rakentaminen vaatii osaamista, aktiivista seuraamista ja rahaa mutta rahastoon sijoittamisessa vaativin hajautustyö on jo tehty. Sijoitusrahastoihin sijoitetut varat on usein hajautettu valmiiksi jopa satoihin eri kohteisiin huomioiden myös tarvittavan toimialavaihtelun. Ulkomaille sijoittaminen onnistuu helposti sijoitusrahastojen kautta. Sijoitusrahastoista löytyy vaihtoehtoja myös sellaiselle, joka haluaa sijoittaa kohteisiin, joista ei saa helposti tietoa.

Sijoitusrahastovaihtoehdot

Erilaisia sijoitusrahastovaihtoehtoja on kymmeniätuhansia, joten niiden kaikkien perusteellinen vertailu on lähes mahdotonta. Miten löytäisi sen itselle parhaiten sopivan vaihtoehdon? Lähes kaikille rahastoille on olemassa jokin erikoispiirre, joko maantieteellinen tai sijoituskohteiden perusteella. Sijoitusrahastot jaetaan kolmen eri ryhmää sen perusteella, minkälainen riskitaso on odotettavissa: korkean-, keskitason- ja matalan riskitason rahastoihin. Korkean riskitason rahastoissa myös tuotto-odotus on korkein. Niitä ovat osakerahastot, hedgerahastot ja vipurahastot. Keskitason rahastoissa riski on keskitasoa, kuten tuotto-odotuksetkin. Keskitason riski on odotettavissa yhdistelmä-, indeksi- asunto- ja etf-rahastoissa. Matalan riskin rahastoissa on pienin tuotto-odotus. Niitä ovat erilaiset korkorahastot. Todellisuudessa asia ei ole aivan näin yksinkertainen ja mustavalkoinen. Korkorahastokin voi olla sellainen, että siihen sisältyy suuri riski ja korkeat tuotto-odotukset.

Rahastojen kulut

Sijoitusrahastoon kuuluviin kuluihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Osake-, vipu- ja hedgerahastoihin kuuluu yleensä kaikkein korkeimmat palkkiot. Indeksi-, korko ja etf-rahastojen palkkiot ovat yleensä maltillisempia. Aktiivisempiin rahastoihin kuuluu yleensä korkeammat palkkiot. On olemassa myös superrahastoja, jotka ovat täysin kuluttomia. Rahastojen tuotto-odotuksia kannattaakin verrata rahastosta aiheutuviin kuluihin, ja miettiä onko sijoitus mahdollisesti kannattava. Mikäli tuotto-odotus sulautuu rahaston kuluihin, kannattaa etsiä jokin kannattavampi kohde. Mikäli huolellisesti kerättyjä säästöjään aikoo sijoittaa rahastoon, on oltava erityisen varovainen. Kukapa haluaisi menettää säästönsä ajattelemattomien sijoitusten takia. Onnistuneen sijoittamisen tuomasta voitosta joutuu maksamaan veroa. Rahastosijoittaminen on pääomatuloverotuksen piirissä, eli rahasto-osuuksien luovutusvoitoista maksetaan 30 prosenttia pääomatuloveroa. Poikkeus vahvistaa säännön tässäkin tapauksessa, eli alle 1000 euron vuosittaiset luovutukset ovat pääomatuloverovapaita. Rahastosijoittamisen veroseuraamuksiin kannattaa tutustua, ettei verotuksessa tule ikäviä yllätyksiä.

Riskit

Sijoitustoimintaan liittyy aina riskejä. Riskit perustuvat siihen minkälaisia sijoituskohteita rahastoon on valittu, ja minkälaisia riskejä niihin sisältyy. Osakerahastojen riskit muodostuvat osakemarkkinoiden perusteella. Korkorahastoiden riskit arvioidaan puolestaan korkomarkkinoiden perusteella. Sijoitusrahastoilla riskejä jaetaan jakamalla sijoitukset eri kohteisiin, jolloin epäonnistuneet sijoitukset tasaantuvat onnistuneilla sijoituksilla. Osakekurssien ja osinkojen kehityssuuntaa ei voi etukäteen ennustaa. Markkinariskillä tarkoitetaan sitä riskiä, joka liittyy yleiseen osakekurssien laskuun. Yritysriskillä tarkoitetaan puolestaan sitä vaikutusta, jolla yrityksen menestyksellä on osakkeiden arvoon. Lyhyen aikavälin sijoituksissa epävarmuus on suurimmillaan. Pitkäaikaisissa sijoituksissa osakkeiden arvojen vaihtelut tasaavat lopputulosta, ja osakkeet ovatkin usein tuottavin sijoitusvaihtoehto. Osakerahastoissa yritysriskiä pienennetään hajauttamalla sijoituksia eri yrityksiin ja toimialoille, jolloin koko sijoituksen tuotto ei ole yhden yrityksen varassa. Markkinariskin välttämisessä hajauttamisesta ei ole apua, vaan toimiva ratkaisu löytyy indeksioptioista ja -futuureista. Tällöin kohde-etuutena on indeksi, joka heijastaa markkinoiden muutoksia. Rahasto-osuuden arvon keskihajonnalla voidaan mitata rahasto-osuuteen liittyvää riskiä. Keskimääräistä vaihtelua kutsutaan myös volatiliteetiksi. Se ilmaisee millä välillä rahasto-osuuden arvo keskimäärin vaihtelee. Mitä suurempi volatiliteetti, sitä enemmän rahasto-osuuden arvo ja tuotto voivat vaihdella. Jokaisen päätettäväksi jääkin se, minkälaisia riskejä haluaa ottaa yöunia menettämättä.